Tehdään Helsingistä demokraattisempi, tasa-arvoisempi ja sateenkaariystävällisempi!

Huomisissa kunnallisvaaleissa ratkaistaan Helsingin tulevat päättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ei ole ollenkaan sama, keitä valtuustoon pääsee, sillä eri puolueilla ja ehdokkailla on hyvin erilaisia painotuksia. Äänestämättä ei myöskään kannata jättää – joku muu kyllä aina käyttää sitä valtaa, jonka nukkuvien puolueeseen kuuluva jättää käyttämättä. Vihreät puhuvat lähipalveluiden, luonnon, halpojen vuokra-asuntojen ja joukkoliikenteen puolesta.

Continue reading “Tehdään Helsingistä demokraattisempi, tasa-arvoisempi ja sateenkaariystävällisempi!”

Advertisements

Häiriöoppilaat on saatava avun piiriin

Helsingin Sanomat uutisoi tänään koulujen hälyttävän huonosta opetusrauhasta. Vaikka olin aikaisemminkin lukenut väkivaltaisista oppilaista ja kuullut vaikeista luokista opettajatutuiltani, tuli häiriökäyttäytymisen yleisyys silti yllätyksenä.

Kouluissa tapahtuvaan väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi. Lasten fyysinen kurittaminen on lain ja kansainvälisten lasten oikeuksien sopimusten vastaista, mutta samalla tavalla myös opettajien fyysinen koskemattomuus pitää pystyä takaamaan. Naisvaltaisella alalla on kysymys myös naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä. Lisäkuri ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu vaikeiden oppilaiden kuriin saamiseksi, kuten HS:n vaalikonevastauksessanikin totesin. Jos oppilaan häiriökäyttäytyminen johtuu psykologisista ongelmista tai neurologisista häiriöistä, se ei ratkea kurittamalla. Tällaisten oppilaiden on päästävä terveydenhuollon piiriin.

Opettajien herättämä kysymys siitä, tulisiko koulukuntoisuudelle määritellä jokin raja, on erinomainen. Jos oppilas ei ole koulussa oppimassa, vaan hoidossa, olisiko jokin muu paikka hänelle sopivampi? Jos oppilas vaatii vierelleen jatkuvaa lapsenvahtia ja keskeyttää opetuksen vähän väliä, hän vaikeuttaa kaikkien muidenkin oppilaiden työskentelyä.

Kaikille ilmainen ja yhdenvertainen peruskoulutus on mahtava saavutus, josta on ilman muuta pidettävä kiinni. Kuitenkin tälläkin hetkellä ongelmaoppilaiden koulupäiviä on lyhennetty muutamaan tuntiin, koska lapset eivät vain yksinkertaisesti pysty työsketelemään pidempään. Lyhennettyjä päiviä tekevät oppilaat eivät siis nytkään suorita samaa oppivelvollisuusmäärää kuin muut oppilaat. Kotiopetus on tietenkin aina vaihtoehto, mutta monesti vaikeudet koulussa tarkoittavat myös vaikeuksia kotona, eivätkä omien ongelmiensa parissa kamppailevat vanhemmat välttämättä pysty opettamaan lastaan kotona. Erityisluokille sijoittamisessakin on omat ongelmansa: oppimis- ja keskittymisvaikeuksiset oppilaat, joilla kuitenkin voi olla kiinnostusta ja halua oppia, kärsivät samassa pienryhmässä olevista väkivaltaisesti käyttäytyvistä oppilaista.

Olisiko siis sairaalakoulujen kapasiteettia lisättävä? Varmasti väkivaltaiset ja raivokohtauksia saavat oppilaat olisi saatava normaaleilta luokilta erityisopetukseen.  Apua tarvitsevien oppilaiden erillisopetukseen on kunnallistasolla löydettävä ratkaisu ja tarvittavat resurssit. Lasten pahoinvointiin on puututtava välittömästi, jos halutaan ennaltaehkäistä samojen lasten syrjäytyminen myöhemmin elämässään. On muistettava, että nopea puuttuminen säästää tulevaisuudessa yhteiskunnan varoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Nuoret mukaan päätöksentekoon!

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO julkaisi tänään kunnallisdemokratian pelastuspaketin. Kahtatoista teesiä on tänään naulattu kaupungintalojen oviin ympäri Suomea.

Olen todella ilahtunut siitä, että ViNOn mielestä demokratia kaipaa pelastamista. Omista vaaliteemoistani löytyy aivan samoja asioita, kuten lautakuntien avoimuus, avoin tieto, kaupunkilaisten ottaminen mukaan päätöksenteon valmisteluun sekä kaksiportainen päätöksentekomalli, jossa alueellisella tasolla päätetään kaavoituksesta, julkisesta liikenteestä ja terveydenhoidosta ja paikallistasolla lähikaavoituksesta, puistoista, kouluista ja muista lähipalveluista.

ViNO nostaa myös esille lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet politiikassa. Tämä on mielestäni tärkeä asia. Helsingissä ei tällä hetkellä ole nuorisovaltuustoa. Nuorisovaltuustoihin ja niiden vaikuttavuuteen liittyy kyllä monia ongelmia: niiden ei nähdä antavan mahdollisuuksia todelliseen kuulluksi tulemiseen ja vaikuttamiseen, vaan valtuustot muuttuvat helposti näennäisen kuulemisen paikoiksi. Nuorisovaltuustolta kysytään mielipidettä ja tehdään sitten kuitenkin ihan niin kuin tykätään, riippumatta nuorten mielipiteestä.

Nuorisovaltuustojen ongelmat eivät voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, ettei nuoria kuulla lainkaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja sen valmisteluun on lisättävä. Äänestysikäraja on laskettava kunnallisvaaleissa 16 vuoteen. Nuorilla on oltava aito vaikutusmahdollisuus. Ei riitä, että kerran vuodessa kysytään nuorten mielipidettä skeittirampista.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamisen voi kukin äänioikeutettu aloittaa keskiviikkona 17.10., kun ennakkoäänestys kunnallisvaaleissa alkaa. Käytä siis ääntäsi, ja äänestä nuorta!