Tehdään Helsingistä demokraattisempi, tasa-arvoisempi ja sateenkaariystävällisempi!

Huomisissa kunnallisvaaleissa ratkaistaan Helsingin tulevat päättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ei ole ollenkaan sama, keitä valtuustoon pääsee, sillä eri puolueilla ja ehdokkailla on hyvin erilaisia painotuksia. Äänestämättä ei myöskään kannata jättää – joku muu kyllä aina käyttää sitä valtaa, jonka nukkuvien puolueeseen kuuluva jättää käyttämättä. Vihreät puhuvat lähipalveluiden, luonnon, halpojen vuokra-asuntojen ja joukkoliikenteen puolesta.

Continue reading “Tehdään Helsingistä demokraattisempi, tasa-arvoisempi ja sateenkaariystävällisempi!”

Advertisements

Vastaukseni Helsingin Sanomien vaalikoneeseen

1. Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?

Liitos Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan kanssa

“Pääkaupunkiseutua on pystyttävä kehittämään alueellisesti, ja tätä varten tarvitaan demokraattisesti valittu valtuusto.”

2. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli, jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista poliitikoista.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Pormestarimalli lopettaisi kissan hännän vedon tärkeimpien kunnan virkamiesten poliittisuudesta tai epäpoliittisuudesta. Pormestari valittaisiin avoimesti poliittisin perustein ja vaalikaudeksi. Pormestari olisi myös poliittisessa vastussa toimistaan eri tavalla kuin virkamies.”

3. Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.

Veroprosenttia pitää korottaa vielä enemmän, että tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttäviin talousongelmiin voidaan varautua.

“Kaikki kolme alinta ovat aivan hyviä vaihtoehtoja. Olisin valmis korottamaan veroprosenttia, jos sillä turvataan julkisten palveluiden saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa.”

4. Uudenmaan kuntien enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?

Valta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on siirrettävä metropolille. Sille on annettava verotusoikeus.

“Metropolialueeseen ei välttämättä tarvitse kuulua kaikkia 14 kuntaa, mutta uusia hallintohimmeleitä ei enää tarvita. Metropolialueella on oltava selkeä päätösvalta tietyissä asioissa ja budjettivaltaa. Se on valittava suoralla kansanvaalilla.”

5. Kaupunginhallitus päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?

Tontti pitäisi valjastaa kansalaisten urheilulliseksi oleskelutilaksi, jossa olisi esimerkiksi pingispöytiä ja koripallokoreja.

“Entäpä, jos annettaisiin kuntalaisten päättää? Katajanokan tonttiin voisi soveltaa osallistavaa budjetointia, jossa kuntalaiset voivat vapaasti tehdä ehdotuksia tontin käytöstä ja päättää itse, mikä ehdotuksista toteutetaan. Tontista ei tarvitse välttämättä tehdä urheilutilaa, mutta siitä voisi tulla yhteinen oleskelutila, jonka toiminnallisuudesta päättäisivät asukkaat.”

6. Terveyskeskusmaksun poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa.

Täysin samaa mieltä.

“Terveyskeskusmaksu on poistettava päätöksen mukaan. Julkisten palveluiden edullisuus ja käyttöaste ovat tärkeitä, jotta palveluita olisi ylipäätään mielekästä kehittää. Terveyskeskusmaksun poistamisella pyritään varmistamaan, että julkisia palveluita käytetään ja että niitä kannattaa tarjota jatkossakin. Maksujen poistaminen on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista.”

7. Hintasäännellyn Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.

Täysin eri mieltä.

“Kohtuuhintainen asuminen on yksi pääkaupunkiseudun vaikeimmista kunnallisista kysymyksistä. Missään tapauksessa järjestelmää ei pidä purkaa, vaan kehittää sitä edelleen ja varmistaa, että Hitas-asunnot myös ovat hintatasoltaan edullisempia.”

8. Helsinkiin kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja. Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?

Periaatteessa minne vain eli myös nykyisen kantakaupungin läheisyyteen.

“Kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen mahdollista Helsingissä. Tiivis rakentaminen mahdollistaa paremmat palvelut ja julkisen liikenteen. Viheralueita ei kuitenkaan pidä rakentaa, vaan tonttimaa on löydettävä muualta.”

9. Helsingin Energian tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?

Päästöjä on vähennettävä, vaikka se nostaisi Helsingin Energian tuottaman sähkön hintaa reilustikin.

“Vihreiden kanta on, että päästöjä on vähennettävä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Jos näin ei tehdä nyt, hintalappu on tulevaisuudessa paljon kovempi.”

10. Kannatatko ruuhkamaksua Helsinkiin?

Kyllä.

“Ruuhkamaksut ovat hyvä tapa vähentää yksityisautoilua ja siirtää liikenteen kehittämisen painopistettä julkisiin ja kevyeen liikenteeseen.”

11. Kaupunginvaltuusto lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?

Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueen vanhaan ratapohjaan luodaan maisemoitu ratikkareitti.

“Tätä vihreät ovat valtuustossa esittäneet. Raitiovaunureitin pystyisi maisemoimaan niin, ettei se tuhoa alueen kulttuuri- ja virkistysarvoa samoin kuin joukkoliikennekatu.”

12. Mitä mieltä olet väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin pois autoilijoilta.

Täysin samaa mieltä.

“Hämeentiestä voisi tehdä jopa kokonaan joukkoliikennekadun, koska bussikaista on tälläkin hetkellä liian kapea kaikelle sitä pitkin kulkevalle joukkoliikenteelle. Yksityisautoilun voisi ohjata Sörnäisten rantatielle.”

13. Joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Mitä mieltä olet väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?

Jokseenkin samaa mieltä.

“Koulu on pystyttävä valitsemaan hyvin perustein. Tällaisia voisivat olla paremmat liikenneyhteydet tai halu pysyä muuton jälkeen samassa koulussa. Koulujen eriytymistä ei tule sallia.”

14. Helsingin väestöstä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Jokseenkin eri mieltä.

“Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotoutuksessa ehkä keskimääräistä paremmin, mutta esimerkiksi kielenopetuksessa, asuinalueiden eriytymisessä sekä maahanmuuttajien pääsyssä työhön tai koulutukseen on edelleen paljon kehitettävää.”

15. Pitäisikö maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?

Ei.

“Politiikalla on puututtava koko asuinalueen eriytymiseen, ei yksittäisen koulun tai päiväkodin. Tarvittaessa luokissa voi käyttää apuna maahanmuuton pienryhmäopettajia.”

16. Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Jokseenkin eri mieltä.

“Periaatteessa kaupungin pitäisi tuottaa palvelut itse. Kuitenkin osa niistä saattaa olla järkevämpää tuottaa ostopalveluna. Palveluiden tuottaja voisi kuitenkin olla myös kansalaisjärjestö tai sosiaalinen tai yhteiskunnallinen yritys.”

17. Jos kunnassani tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin samaa mieltä.

“Julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien säilyttäminen on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeää. Jos on valittava palveluiden leikkaamisen ja verojen korottamisen väliltä, korotan mieluummin veroja.”

18. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä.

“Nykyiset tuloerot voivat olla aivan järjettömiä. Ei kukaan voi olla toista kymmenen tai sata kertaa parempi. Tuloerojen kaventaminen ei tarkoita sitä, etteikö hyvästä työstä voisi ja tulisi palkita.”

19. Nykyisen kaltaiset kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Jokseenkin eri mieltä.

“Talouden kantokyky on ihan todellinen huolenaihe, mutta en silti olisi valmis lakkauttamaan hyvinvointivaltiota. Sen sijaan monia asioita on mietittävä uudelleen, jotta palvelut pystytään säilyttämään. Onko elintason jatkuva kasvu tarpeen? Voisiko palveluita ja sosiaalietuuksia tarjota jollakin toisella tavalla niin, että laatu ja saatavuus säilyisivät, mutta kustannustehokkuus kasvaisi? Esimerkiksi perustulo voisi olla keino sosiaalietuuksien uudelleenjärjestämiseen.”

20. Kotikuntani päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.

Jokseenkin eri mieltä.

“Mitä perinteisiä suomalaisia arvoja?”

21. Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Täysin samaa mieltä.

“Homo- ja lesbopareille kuuluvat täysin samat oikeudet kuin heteropareillekin. Jos lesbo- tai homopari haluaa tarjota rakastavan kodin lapselle, joka muuten päätyisi lastenkotiin, miksi sitä ei sallittaisi?”

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan, tarjous pitää hyväksyä.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Vastaanottokeskusten perustaminen keskustaan on paljon järkevämpää kuin turvapaikanhakijoiden eristäminen jonnekin metsän keskelle lähes vankilaolosuhteisiin. Helsingin Punavuoressa sellainen jo toimiikin, aivan ongelmitta.”

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Jokseenkin eri mieltä.

“Väkivaltaa ei kouluissa voida sallia sen enempää oppilaita kuin opettajiakaan kohtaan. Opettajalle, joka jo parhaansa mukaan pitää kuria ja järjestystä luokassa, on kuitenkin ihan turha mennä sanomaan, että tiukennapa kuria. Oppimisrauhan säilyttämiseksi opettajia on tuettava esimerkiksi koulunkäyntiavustajien määrää lisäämällä, ei vähentämällä.”

24. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä.

“Ympäristö ei ole luksusta, jota voi ostaa parempina aikoina, vaan selviytymisemme elinehto. Ympäristöasiat tulee aina asettaa etusijalle.”

25. Kaikessa kotikuntani päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin samaa mieltä.

“Kaikkien päätösten ympäristövaikutukset eivät välttämättä ole selvästi nähtävissä, joten arviointi on aina hyvä tehdä. Ympäristölle haitallisia hankkeita ei tietenkään tule toteuttaa.”

Valta kansalle! Demokraattisemman Helsingin puolesta

Yhtenä vaaliteemanani kunnallisvaaleissa on demokratia. Mitä se oikein tarkoittaa? Helsingin vihreiden yhteiset demokratiatavoitteet löytyvät vaaliohjelmastamme, ja Ville Ylikahri esittelee niitä sekä ajatuspaja Vision tänään julkaisemia seitsemää teesiä lähidemokratian parantamiseksi Helsingin vihreiden blogissa. Tässä blogauksessa avaan omia henkilökohtaisia tavoitteitani demokratian osalta:

1. Kuntalaisaloitteet virkamiesvalmisteluun

Minulla on unelma. Haluaisin, että kuntalaisten tekemät aloitteet otettaisiin virkamiesten valmisteltaviksi. Monissa aloitteissa on hyvä idea, mutta muotoseikkojen takia aloite ei kelpaa sellaisenaan valtuuston käsittelyyn. Virkamiehet voisivat yhteistyössä aloitteentekijän kanssa hioa aloitteen muodollisesti ja sisällöllisesti sellaiseksi, että sen voisi oikeasti hyväksyä. Ja muuten, aloitteet on käsiteltävä valtuustossa useammin kuin kerran vuodessa!

2. Lautakunnat avoimiksi

Lautakunnat ovat se paikka, jossa kompromissit ja päätösesitykset syntyvät. Siksi nimenomaan lautakuntien kokousten on oltava avoimia kaikille. Avoimuus voi tarkoittaa vaikkapa kokouksen striimaamista netissä kaupunkilaisten kommentointimahdollisuudella.

3. Vapaata tilaa tarvitaan

Vapaa tila ei ole pelkästään ilmaista hengailutilaa. Se on tärkeä edellytys kuntalaisten aktiivisuudelle ja osallistumiselle. Ilman vapaata tilaa ja mahdollisuuksia ottaa tila haltuun pihakirppikset ja ravintolapäivät olisivat mahdottomia. Osallisuus, yhteisöllisyys ja tekemällä vaikuttaminen kiinnostavat kyllä kuntalaisia, ja silloin tekeminen on mahdollistettava, ei estettävä. Vapaa tila on toimivan demokratian perusedellytys!

4. Tieto kuuluu kaikille

Kunnat tuottavat verovaroilla valtavasti tietoa, joka ei kuitenkaan ole vapaasti kuntalaisten käytettävissä. Samalla kuntalaisten rahoja syydetään huikeisiin ohjelmistolisenssimaksuihin, vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmat olisivat ilmaisia. Asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta tuotettu tieto on niin hankala löytää, että ainoastaan politiikan ammattilaiset kykenevät sitä hyödyntämään. Tämän kaiken on muututtava. Haluan, että tutkimustieto on vapaasti kaikkien käytettävissä, että avoimen lähdekoodin ohjelmia suositaan ja että valmistelussa olevien asioiden etenemisestä voisi tilata sähköpostiin tiedotteita aihepiireittäin.

5. Demokraattinen päätöksenteko kaikille tasoille

Kunnan pitäisi olla äänestäjää kaikkein lähinnä oleva päätöksentekotaso, mutta Helsingin kokoisessa kunnassa kaupunginvaltuusto on jo aika kaukainen asia kuntalaiselle. Lisäksi valtuuston yläpuolella on vielä kuntarajat ylittävistä palveluista (mm. joukkoliikenne, sairaanhoito) päättäviä seudullisia elimiä, joita ei kuitenkaan ole valittu suoralla kansanvaalilla. Helsinkiin onkin saatava kaupunginosavaltuustoja päättämään lähipalveluista ja seudullinen, demokraattinen päätöksentekoelin vastaamaan koko metropolialueen palveluista. Tämä voi toteutua joko kuntaliitoksin tai muilla keinoin – pääasia, että demokratia toteutuu.

Aiemmin demokratiasta tässä blogissa: https://merjakahkonen.wordpress.com/2012/08/06/demokratia-kaipaa-uusia-keinoja/

Demokratia kaipaa uusia keinoja

Tämänsisältöinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin tänään (6.8.) Helsingin Sanomissa:

Helsingin Sanomien lauantaisessa (28.7.) pääkirjoituksessa ilmaistiin huoli kansalaisten murenevasta luottamuksesta poliitikkoihin. Valittujen Palojen tutkimuksen mukaan vain 8 prosenttia suomalaisista luottaa poliitikkoon.

Pääkirjoittaja tarjoaa syyksi eurokriisiä. Hänen mukaansa “poliitikkojen rasitteena on tiedon puute – – [s]ilti poliitikot päättävät siitä, mihin kansalaisten rahat käytetään.” Moni miettineekin, onko poliitikko yhtään sen asiantuntevampi päätöksentekijä kuin äänestäjäkään.

Ei välttämättä olekaan.

Nykymallinen demokratiamme on kriisissä. Kansalaiset haluavat vaikuttaa päätöksentekoon muutenkin kuin muutaman vuoden välein äänestämällä. Edustuksellinen demokratia tarvitseekin rinnalleen suoran demokratian keinoja, kuten suoria, sitovia kansanäänestyksiä asiakysymyksistä. Näitä voidaan toteuttaa sitovalla kansalaisaloitteella sekä valtakunnallisella että kunnallistasolla.

Tarvitsemme myös lähidemokratiaa, jossa päätöksenteko on ihmisten ulottuvilla. Kuntalaisten aloitteet eivät saa hautautua byrokratiaan, ja heillä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Lähidemokratia voi parhaimmillaan tarkoittaa ihmisten omaehtoista toimintaa, jota ei tukahduteta säännöillä ja kielloilla, vaan tuetaan purkamalla sääntelyä ja tarjoamalla tiloja yhteiskäyttöön.

Toimivaan demokratiaan tarvitaan sekä edustuksellista, suoraa että lähidemokratiaa.