Vaihto katkaisee opintojen etenemisen

Olen suorastaan järkyttynyt tajuttuani kuinka hankalaa vaihtoaikana on saada opintojaan etenemään. Tämä kävi ilmi kun olin suunnittelemassa omaa vaihtoaikaani. Opintosuunnitelmaa tehdessäni sain huomata, ettei juuri mitään kursseja voi hyväksilukea pakollisiin opintoihin. Vaihtoaika ei siis millään tavalla edistä opintojen etenemistä ainakaan omassa oppiaineessani kehitysmaatutkimuksessa. Saan vaihtoyliopistossa käymistäni kursseista pääasiassa vain sekalaisia opintopisteitä valinnaisiin opintoihin, joihin en tarvitse enää yhtään opintopistettä. Tekisi mieleni sanoa, että tässä ei ole mitään älyä.

Continue reading “Vaihto katkaisee opintojen etenemisen”

Häiriöoppilaat on saatava avun piiriin

Helsingin Sanomat uutisoi tänään koulujen hälyttävän huonosta opetusrauhasta. Vaikka olin aikaisemminkin lukenut väkivaltaisista oppilaista ja kuullut vaikeista luokista opettajatutuiltani, tuli häiriökäyttäytymisen yleisyys silti yllätyksenä.

Kouluissa tapahtuvaan väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi. Lasten fyysinen kurittaminen on lain ja kansainvälisten lasten oikeuksien sopimusten vastaista, mutta samalla tavalla myös opettajien fyysinen koskemattomuus pitää pystyä takaamaan. Naisvaltaisella alalla on kysymys myös naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä. Lisäkuri ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu vaikeiden oppilaiden kuriin saamiseksi, kuten HS:n vaalikonevastauksessanikin totesin. Jos oppilaan häiriökäyttäytyminen johtuu psykologisista ongelmista tai neurologisista häiriöistä, se ei ratkea kurittamalla. Tällaisten oppilaiden on päästävä terveydenhuollon piiriin.

Opettajien herättämä kysymys siitä, tulisiko koulukuntoisuudelle määritellä jokin raja, on erinomainen. Jos oppilas ei ole koulussa oppimassa, vaan hoidossa, olisiko jokin muu paikka hänelle sopivampi? Jos oppilas vaatii vierelleen jatkuvaa lapsenvahtia ja keskeyttää opetuksen vähän väliä, hän vaikeuttaa kaikkien muidenkin oppilaiden työskentelyä.

Kaikille ilmainen ja yhdenvertainen peruskoulutus on mahtava saavutus, josta on ilman muuta pidettävä kiinni. Kuitenkin tälläkin hetkellä ongelmaoppilaiden koulupäiviä on lyhennetty muutamaan tuntiin, koska lapset eivät vain yksinkertaisesti pysty työsketelemään pidempään. Lyhennettyjä päiviä tekevät oppilaat eivät siis nytkään suorita samaa oppivelvollisuusmäärää kuin muut oppilaat. Kotiopetus on tietenkin aina vaihtoehto, mutta monesti vaikeudet koulussa tarkoittavat myös vaikeuksia kotona, eivätkä omien ongelmiensa parissa kamppailevat vanhemmat välttämättä pysty opettamaan lastaan kotona. Erityisluokille sijoittamisessakin on omat ongelmansa: oppimis- ja keskittymisvaikeuksiset oppilaat, joilla kuitenkin voi olla kiinnostusta ja halua oppia, kärsivät samassa pienryhmässä olevista väkivaltaisesti käyttäytyvistä oppilaista.

Olisiko siis sairaalakoulujen kapasiteettia lisättävä? Varmasti väkivaltaiset ja raivokohtauksia saavat oppilaat olisi saatava normaaleilta luokilta erityisopetukseen.  Apua tarvitsevien oppilaiden erillisopetukseen on kunnallistasolla löydettävä ratkaisu ja tarvittavat resurssit. Lasten pahoinvointiin on puututtava välittömästi, jos halutaan ennaltaehkäistä samojen lasten syrjäytyminen myöhemmin elämässään. On muistettava, että nopea puuttuminen säästää tulevaisuudessa yhteiskunnan varoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Vastaukseni YLEn vaalikoneeseen

1. Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Julkisen terveydenhuollon tulee olla mahdollisimman edullista. Päätös luopua terveyskeskusmaksuista Helsingissä on hyvä.”

2. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Laitoshoito ei voi kuitenkaan olla ainoa vaihtoehto, vaan myös kotihoidon on oltava mahdollista.”

3. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Yksityistäminen ei ole itseisarvo, ja siihen on ryhdyttävä vain, jos palveluiden tuottaminen kunnan omana toimintana ei kerta kaikkiaan onnistu.”

4. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

Täysin eri mieltä.

“Vihreät tekivät juuri hartiavoimin töitä sen eteen, että terveyskeskusmaksut päätettiin poistaa. Ei missään nimessä lisätä niitä takaisin! Palveluiden turvaamiseksi korotan mieluummin veroja kuin palvelumaksuja.”

5. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.
– sosiaalitoimen palveluihin
– lasten päivähoitoon
– vanhusten hoitoon
– kouluihin
– hoitohenkilökunnan palkkoihin
– terveyskeskuksiin
– erikoissairaanhoitoon

Kouluihin, hoitohenkilökunnan palkkoihin.

“Koulutus vaikuttaa lapsen koko loppuelämään ja on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä. Opettajia on tuettava palkkaamalla enemmän esimerkiksi koulunkäyntiavustajia. Hoitohenkilökunta taas työskentelee edelleen alimitoitetulla palkalla. Naisvaltaisella alalla kyse on myös tasa-arvosta.”

6. Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

Jokseenkin eri mieltä.

“Ei ketään saa jättää ulos pakkaseen. Kaikilla on oikeus peruspalveluihin ja kattoon pään päällä, yhtä lailla suomalaisilla kuin romanialaisillakin.”

7. Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

Täysin eri mieltä.

“Koulujen lakkauttamisessa on otettava ensisijaisesti huomioon mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen ja oppilaiden viihtyvyys. Säästönäkökulmat ovat toissijaisia.”

8. Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

Jokseenkin eri mieltä.

9. Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

Täysin eri mieltä.

“Politiikalla on puututtava koko asuinalueen eriytymiseen, ei yksittäisen koulun tai päiväkodin. Tarvittaessa luokissa voi käyttää apuna maahanmuuton pienryhmäopettajia.”

10. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

Täysin samaa mieltä.

“Helsingillä on hyvät mahdollisuudet maahanmuttajien kotouttamiseen. Maahanmuuttajayhteisöt ovat voimavara sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille.”

11. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

Täysin eri mieltä.

“Oikeus päivähoitoon on tasa-arvokysymys.”

12. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Lasten ja nuorten syrjäytyminen on vakava ja kauaskantoinen yhteiskunnallinen ongelma, johon tulisi ilman muuta kiinnittää lisää huomiota.”

13. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

Jokseenkin eri mieltä.

“Harva ryhtyy sosiaalihuollon asiakkaaksi vapaaehtoisesti, sosiaalinen stigma on niin suuri. Päinvastoin, kynnystä hakea apua tarvittaessa olisi madallettava.”

14. Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

Jokseenkin eri mieltä.

“Guggenheimista päätettiin jo. Keskustellaan mieluummin yhdessä siitä, mitä tilalle! Katajanokan tonttiin voisi soveltaa osallistavaa budjetointia, jossa kuntalaiset voivat vapaasti tehdä ehdotuksia tontin käytöstä ja päättää itse, mikä ehdotuksista toteutetaan.”

15. Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

Täysin samaa mieltä.

“Kohtuuhintainen asuminen on yksi pääkaupunkiseudun vaikeimmista kunnallisista kysymyksistä, joka on ratkaistava, vaikka pakolla.”

16. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Täysin samaa mieltä.

“Kaikkialla tulee olla mahdollisuus jätteiden lajitteluun.”

17. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Liikennettä on kehitettävä julkisen ja kevyen liikenteen ehdoin, joten erityisesti näiden väylien kunnossapitoon on panostettava.”

18. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Täysin eri mieltä.

“Ympäristö ei ole luksusta, jota voi ostaa parempina aikoina, vaan selviytymisemme elinehto.”

19. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

Täysin samaa mieltä.

“Jos palveluiden turvaamiseksi on korotettava verotusta, kiinteistöveron korottaminen on parempi vaihtoehto kuin kunnallisveron nosto.”

20. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Täysin samaa mieltä.

“Ruuhkamaksut ovat hyvä tapa vähentää yksityisautoilua ja siirtää liikenteen kehittämisen painopistettä julkisiin ja kevyeen liikenteeseen.”

21. Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

Täysin samaa mieltä.

“Kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen mahdollista Helsingissä. Tiivis rakentaminen mahdollistaa paremmat palvelut ja julkisen liikenteen. Viheralueita ei kuitenkaan pidä rakentaa, vaan tonttimaa on löydettävä muualta.”

22. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

Täysin samaa mieltä.

“Helsingin kokoisessa kunnassa kaupunginvaltuusto on jo aika kaukainen asia kuntalaiselle. Helsinkiin onkin saatava kaupunginosavaltuustoja päättämään lähipalveluista ja seudullinen, demokraattinen päätöksentekoelin vastaamaan koko metropolialueen palveluista.”

23. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

Jokseenkin samaa mieltä.

“Joukkoliikenteen pitää olla niin edullista, että se kannattaa aina yksityisautoiluun verrattuna.”

24. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

Täysin samaa mieltä.

“Kaupunkiliikennettä on kehitettävä joukko- ja kevyen liikenteen lähtökohdista. Pyöräily on edullinen ja terveellinen tapa liikkua!”

25. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.
– asunnottomien yömaja

– huumeruiskujen vaihtopiste
– turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
– ongelmanuorten hoitokoti
– päihtyneiden katkaisuasema

Asunnottomien yömaja.

“Kaikki voivat tulla naapuriini, mutta asunto on perusoikeus, jonka on toteuduttava ihan kaikkien kohdalla.”

26. Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

Täysin samaa mieltä.

“Uusia hallintohimmeleitä ei enää tarvita. Metropolialuehallinnolla on oltava selkeä päätösvalta tietyissä asioissa ja budjettivaltaa. Se on valittava suoralla kansanvaalilla.”

27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Kannatan metropolialueen kuntaliitosta, mutta kannatan myös suoran demokratian lisäämistä ja kuntalaisten oikeutta päättää tärkeiksi katsomistaan asioista suoralla, sitovalla kansanäänestyksellä.”

28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Täysin samaa mieltä.

“Tämä on hyvä keino sitouttaa nuoria oman kotikuntansa asioihin. Nykyisin todellinen äänestysikäraja kuntavaaleissa kipuaa yli 20 vuoden, kun vaaleja järjestetään vain joka neljäs vuosi.”

29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.
– karsittava palveluja

– korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
– korotettava veroja
– myytävä kunnan omaisuutta
– kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
– otettava lisää velkaa

Korotettava veroja, kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja.

“Palveluiden turvaamiseksi veronkorotukset ovat tasa-arvoisempi keino kuin palvelumaksujen korotus. Yritystoiminnan tukeminen on hyvä keino luoda työpaikkoja ja hyvinvointia.”

30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

Jokseenkin eri mieltä.

“Korotan mieluummin veroja kuin palvelumaksuja.”

31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Jokseenkin samaa mieltä.

“On tärkeää varmistaa, että kunnallisvaaleissa ehdolle asettuneella on myös aikaa hoitaa luottamustehtävänsä ja ettei päätöksenteko keskity liikaa.”

32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Kuntaliitoksien säästöt jäävät nykyjärjestelmällä vähäisiksi. Toisaalta irtisanomissuojan lyhentäminen lisää kuntaliitosten negatiivisia seurauksia.”

33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

Jokseenkin eri mieltä.

“Kunta on suuri työnantaja, ja todella moni on kunnan palkkalistoilla. Kunnan työntekijällä saattaa olla se paras asiantuntemus jonkin asian kehittämiseen. Toisaalta asiaa valmisteleva virkamies ei voi olla päättämässä samasta asiasta.”

34. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?
– leikkaan lapsilta

– leikkaan vanhuksilta
– yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin
– on säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista

On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

“Säästetään mieluummin jostain muualta, vaikkapa järjettömistä ohjelmistolisensseistä tai muista it-hankinnoista.”

35. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?
– Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

– Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
– On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
– Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
– Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

“Kuuntelen kuitenkin myös erittäin mielelläni kuntalaisten mielipiteitä asiassa!”

36. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?
– Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.

– Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
– Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
– Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

“Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.”

Alueiden eriarvoistuminen on ongelma, johon on puututtava. Eriarvoistumisen torjuminen lisää hyvinvointia koko kunnassa.

37. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?
– Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta.

– Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
– Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
– Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.
– Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.

“Pyrin punnitsemaan kaikkia argumentteja mielipidettäni rakentaessani, mutta kun olen tehnyt päätökseni, olen aloitteellinen sen ajamisessa.”

38. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?
– Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.

– Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
– Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
– Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
– Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.

“Päätöksenteko tapahtuu kuitenkin aina tietyissä olosuhteissa, jotka voivat muuttua. Päätöksiä pitää pystyä myös jälkikäteen häpeämättä korjaamaan, jos päätös alkaa vaikuttaa huonolta.”

Koulumaailma = julma maailma?

Olin tänään Helsingin Asema-aukiolla jakamassa vihreiden koulupoliittisia tavoitteita Lahdessa julistetun koulurauhan kunniaksi. Julistus muistuttaa, että koulumaailma voi olla julma maailma. Kiusaamista ja syrjintää esiintyy kaikissa oppilaitoksissa tasosta riippumatta, sekä toisten oppijoiden että opettajien taholta.

“Homo” on koulujen pihoilla, ja muuallakin, yleisesti kuultu sana. Usein sillä ei kuitenkaan kerrota seksuaalisesta suuntautumisesta, vaan pyritään halventamaan toista. Samaan tarkoitukseen kelpaa myös “huora”, haukuttavan sukupuolesta riippuen. Hyvä sukupuolineutraali haukkumasana puolestaan on “vammainen”. Opettajat eivät aina puutu asiaan, koska “sehän on aivan tavallista”.

Kenenkään ei pitäisi kuulla itsestään käytettävän halventavia ilmaisuja. Erityisen tuomittavaa on sellaisten sanojen käyttö, jotka samalla vesittävät myös sukupuolten tasa-arvoa, seksuaalivähemmistöjen hyväksyntää ja vammaisten oikeuksia. Nämä ovat teemoja, joiden itsestäänselvästi pitäisi kuulua kaikkien koulujen tasa-arvo- ja asennekasvatukseen.

Koulurauhan julistus ja vihreiden tempaus muistuttavat, että koulumaailmassakin kaivataan kunnioitusta erilaisuutta kohtaan. Kunnioitus kumpuaa yhteisöllisyydestä, siitä että kaikki tuntevat olevansa samaa yhteisöä. Yhteisöllisyys taas ei rakennu itsekseen, vaan sitä on aktiivisesti edistettävä koulun arjessa. Keinoina voivat olla vaikka vaikka kerho- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen, yhteiset hengailutilat – ja esimerkin voimaa. Opettajien on pystyttävä osoittamaan, ettei kiusaaminen ja syrjintä voi olla hyväksyttävää.

Muistakaamme siis kaikki, sekä nuoret että aikuiset, että erilaisuus on rikkautta. Vaikka kaikki olemme erilaisia, olemme kuitenkin samanarvoisia!