Tarvitsemme sosiaalisesti oikeudenmukaisemman Euroopan

Vihreät onnistuivat ajoittamaan uudet EU-linjauksensa parahiksi Eurooppa-päivän kynnykselle. Puoluevaltuuskunta pääsi 21.4. sopuun Euroopan unionin peruskorjausohjelmasta, joka painottuu demokratiaan, hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin. Vihreille tärkeitä ympäristöasioita ei ole toki unhoitettu mihinkään, mutta EU:n nykyisessä kriisitilassa kolme edellä mainittua teemaa nousevat keskiöön ansaitusti.

Continue reading “Tarvitsemme sosiaalisesti oikeudenmukaisemman Euroopan”

Advertisements

Tehdään Helsingistä sateenkaarikunta

Yksi vaaliteemoistani on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ystävällinen Helsinki. Sateenkaariteema saattaa kuulostaa hieman marginaaliselta kunnallisvaaliteemaksi. Itselleni se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt tuntevat olonsa turvallisiksi, tervetulleiksi ja vapaiksi toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, on kuitenkin aina ollut yksi Helsingin parhaimpia puolia.

Vaikka Helsinkiä voikin kutsua Suomen homoystävällisimmäksi kunnaksi, ei kaikki ole vielä täydellistä. Koulun pihalla kaikuvat harva se päivä homottelu ja muut vähemmistöjä halventavat pilkkanimitykset. Kiusaaminen ei koskaan ole okei, mutta silloin, kun nimittely osuu, sillä voi olla vielä tavallistakin vakavammat seuraukset. Seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoli-identiteettiään pohtivalle nuorelle nimittely voi aiheuttaa ahdistusta ja itseinhoa vuosiksi eteenpäin. Homotteluun on pystyttävä puuttumaan välitunnilla.

Kaapista ulos tuleminen ei aina ole hetero-olettamuksen vuoksi ongelmatonta vanhemmillekaan. Liikunnassa, ja erityisesti seuraurheilussa tämä näkyy erityisen vahvana, mikä saa monet urheilua harrastavat lesbot ja homot pysymään visusti kaapeissaan. Asenteita on pyrittävä muuttamaan pelikentillä esimerkiksi Uskalla-kampanjan tapaisilla toimilla.

Liikunnan harrastaminen voi olla hankalaa myös sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Sukupuoltaan korjaavalle henkilölle pukuhuoneen valinta vaikkapa uimahallissa ei ole lainkaan itsestään selvää. Helsinki voi aloittaa tekemällä kartoituksen liikuntatilojen käytettävyydestä transnäkökulmasta ja sen perusteella varmistamalla, että ainakin joissakin liikuntatiloissa on mahdollisuus vaihtaa vaatteet yksittäispukukopissa.

Vähemmistöjen kohdalla esiintyy myös rakenteellista syrjintää. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä ei ota vähemmistöjä huomioon esimerkiksi palveluiden tuottamisessa. Päiväkodin työntekijä on ihmeissään lapsen kanssa, jolla on kaksi isää, yläasteen biologian tunnilla puhutaan vain heteroseksistä, terkkari olettaa, että parisuhteessa kuin parisuhteessa tarvitaan ehkäisyä, sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevaa pidetään masentuneena ja vanhainkodin työntekijälle ei tule mieleenkään, että herttainen mummo voisi olla kiinnostunut toisista naisista.

Rakenteellista syrjintää voidaan poistaa esimerkiksi lisäämällä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimättömyyden periaatteen toimintaa ohjaaviin dokumentteihin, vaikkapa tasa-arvosuunnitelmaan, jollainen monilla organisaatioilla on jo valmiina. Pitkälle päästään myös tietoa lisäämällä. Terveydenhuollon, päiväkodin, koulun ja vanhustenhuollon työntekijät voidaan kouluttaa kohtaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ilman ennakkoluuloja. Tietopaketti voi olla osa vaikkapa yhdenvertaisuuskoulutusta, jonka voi pitää esimerkiksi vapaaehtoisjärjestö kunnan tuella.

Helsinki voi nostaa vähemmistöjen syrjimättömyyden esille myös liittymällä Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan. Nuorisoasiainkeskus ja liikuntavirasto ovatkin jo mukana kampanjassa, mutta syrjimättömyyteen sitoutuminen on tärkeää kaikissa Helsingin kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Kaupunki on myös merkittävä työllistäjä, ja Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan liittyminen parantaa myös kaupungin työntekijöiden asemaa.

Helsinki on kaupunki, jossa jo melko hyvin toteutuu kaikkien mahdollisuus olla sitä mitä on tarvitsematta pelätä henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Haluan, että Helsinki säilyy jatkossakin vähemmistöille avoimena kaupunkina ja vähemmistöjen kulttuurin mahdollistajana.

Vastaukseni YLEn vaalikoneeseen

1. Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Julkisen terveydenhuollon tulee olla mahdollisimman edullista. Päätös luopua terveyskeskusmaksuista Helsingissä on hyvä.”

2. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Laitoshoito ei voi kuitenkaan olla ainoa vaihtoehto, vaan myös kotihoidon on oltava mahdollista.”

3. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Yksityistäminen ei ole itseisarvo, ja siihen on ryhdyttävä vain, jos palveluiden tuottaminen kunnan omana toimintana ei kerta kaikkiaan onnistu.”

4. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

Täysin eri mieltä.

“Vihreät tekivät juuri hartiavoimin töitä sen eteen, että terveyskeskusmaksut päätettiin poistaa. Ei missään nimessä lisätä niitä takaisin! Palveluiden turvaamiseksi korotan mieluummin veroja kuin palvelumaksuja.”

5. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.
– sosiaalitoimen palveluihin
– lasten päivähoitoon
– vanhusten hoitoon
– kouluihin
– hoitohenkilökunnan palkkoihin
– terveyskeskuksiin
– erikoissairaanhoitoon

Kouluihin, hoitohenkilökunnan palkkoihin.

“Koulutus vaikuttaa lapsen koko loppuelämään ja on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä. Opettajia on tuettava palkkaamalla enemmän esimerkiksi koulunkäyntiavustajia. Hoitohenkilökunta taas työskentelee edelleen alimitoitetulla palkalla. Naisvaltaisella alalla kyse on myös tasa-arvosta.”

6. Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

Jokseenkin eri mieltä.

“Ei ketään saa jättää ulos pakkaseen. Kaikilla on oikeus peruspalveluihin ja kattoon pään päällä, yhtä lailla suomalaisilla kuin romanialaisillakin.”

7. Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

Täysin eri mieltä.

“Koulujen lakkauttamisessa on otettava ensisijaisesti huomioon mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen ja oppilaiden viihtyvyys. Säästönäkökulmat ovat toissijaisia.”

8. Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

Jokseenkin eri mieltä.

9. Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

Täysin eri mieltä.

“Politiikalla on puututtava koko asuinalueen eriytymiseen, ei yksittäisen koulun tai päiväkodin. Tarvittaessa luokissa voi käyttää apuna maahanmuuton pienryhmäopettajia.”

10. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

Täysin samaa mieltä.

“Helsingillä on hyvät mahdollisuudet maahanmuttajien kotouttamiseen. Maahanmuuttajayhteisöt ovat voimavara sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille.”

11. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

Täysin eri mieltä.

“Oikeus päivähoitoon on tasa-arvokysymys.”

12. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Lasten ja nuorten syrjäytyminen on vakava ja kauaskantoinen yhteiskunnallinen ongelma, johon tulisi ilman muuta kiinnittää lisää huomiota.”

13. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

Jokseenkin eri mieltä.

“Harva ryhtyy sosiaalihuollon asiakkaaksi vapaaehtoisesti, sosiaalinen stigma on niin suuri. Päinvastoin, kynnystä hakea apua tarvittaessa olisi madallettava.”

14. Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

Jokseenkin eri mieltä.

“Guggenheimista päätettiin jo. Keskustellaan mieluummin yhdessä siitä, mitä tilalle! Katajanokan tonttiin voisi soveltaa osallistavaa budjetointia, jossa kuntalaiset voivat vapaasti tehdä ehdotuksia tontin käytöstä ja päättää itse, mikä ehdotuksista toteutetaan.”

15. Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

Täysin samaa mieltä.

“Kohtuuhintainen asuminen on yksi pääkaupunkiseudun vaikeimmista kunnallisista kysymyksistä, joka on ratkaistava, vaikka pakolla.”

16. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Täysin samaa mieltä.

“Kaikkialla tulee olla mahdollisuus jätteiden lajitteluun.”

17. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Liikennettä on kehitettävä julkisen ja kevyen liikenteen ehdoin, joten erityisesti näiden väylien kunnossapitoon on panostettava.”

18. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Täysin eri mieltä.

“Ympäristö ei ole luksusta, jota voi ostaa parempina aikoina, vaan selviytymisemme elinehto.”

19. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

Täysin samaa mieltä.

“Jos palveluiden turvaamiseksi on korotettava verotusta, kiinteistöveron korottaminen on parempi vaihtoehto kuin kunnallisveron nosto.”

20. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Täysin samaa mieltä.

“Ruuhkamaksut ovat hyvä tapa vähentää yksityisautoilua ja siirtää liikenteen kehittämisen painopistettä julkisiin ja kevyeen liikenteeseen.”

21. Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

Täysin samaa mieltä.

“Kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen mahdollista Helsingissä. Tiivis rakentaminen mahdollistaa paremmat palvelut ja julkisen liikenteen. Viheralueita ei kuitenkaan pidä rakentaa, vaan tonttimaa on löydettävä muualta.”

22. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

Täysin samaa mieltä.

“Helsingin kokoisessa kunnassa kaupunginvaltuusto on jo aika kaukainen asia kuntalaiselle. Helsinkiin onkin saatava kaupunginosavaltuustoja päättämään lähipalveluista ja seudullinen, demokraattinen päätöksentekoelin vastaamaan koko metropolialueen palveluista.”

23. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

Jokseenkin samaa mieltä.

“Joukkoliikenteen pitää olla niin edullista, että se kannattaa aina yksityisautoiluun verrattuna.”

24. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

Täysin samaa mieltä.

“Kaupunkiliikennettä on kehitettävä joukko- ja kevyen liikenteen lähtökohdista. Pyöräily on edullinen ja terveellinen tapa liikkua!”

25. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.
– asunnottomien yömaja

– huumeruiskujen vaihtopiste
– turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
– ongelmanuorten hoitokoti
– päihtyneiden katkaisuasema

Asunnottomien yömaja.

“Kaikki voivat tulla naapuriini, mutta asunto on perusoikeus, jonka on toteuduttava ihan kaikkien kohdalla.”

26. Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

Täysin samaa mieltä.

“Uusia hallintohimmeleitä ei enää tarvita. Metropolialuehallinnolla on oltava selkeä päätösvalta tietyissä asioissa ja budjettivaltaa. Se on valittava suoralla kansanvaalilla.”

27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Kannatan metropolialueen kuntaliitosta, mutta kannatan myös suoran demokratian lisäämistä ja kuntalaisten oikeutta päättää tärkeiksi katsomistaan asioista suoralla, sitovalla kansanäänestyksellä.”

28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Täysin samaa mieltä.

“Tämä on hyvä keino sitouttaa nuoria oman kotikuntansa asioihin. Nykyisin todellinen äänestysikäraja kuntavaaleissa kipuaa yli 20 vuoden, kun vaaleja järjestetään vain joka neljäs vuosi.”

29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.
– karsittava palveluja

– korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
– korotettava veroja
– myytävä kunnan omaisuutta
– kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
– otettava lisää velkaa

Korotettava veroja, kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja.

“Palveluiden turvaamiseksi veronkorotukset ovat tasa-arvoisempi keino kuin palvelumaksujen korotus. Yritystoiminnan tukeminen on hyvä keino luoda työpaikkoja ja hyvinvointia.”

30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

Jokseenkin eri mieltä.

“Korotan mieluummin veroja kuin palvelumaksuja.”

31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Jokseenkin samaa mieltä.

“On tärkeää varmistaa, että kunnallisvaaleissa ehdolle asettuneella on myös aikaa hoitaa luottamustehtävänsä ja ettei päätöksenteko keskity liikaa.”

32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Kuntaliitoksien säästöt jäävät nykyjärjestelmällä vähäisiksi. Toisaalta irtisanomissuojan lyhentäminen lisää kuntaliitosten negatiivisia seurauksia.”

33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

Jokseenkin eri mieltä.

“Kunta on suuri työnantaja, ja todella moni on kunnan palkkalistoilla. Kunnan työntekijällä saattaa olla se paras asiantuntemus jonkin asian kehittämiseen. Toisaalta asiaa valmisteleva virkamies ei voi olla päättämässä samasta asiasta.”

34. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?
– leikkaan lapsilta

– leikkaan vanhuksilta
– yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin
– on säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista

On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

“Säästetään mieluummin jostain muualta, vaikkapa järjettömistä ohjelmistolisensseistä tai muista it-hankinnoista.”

35. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?
– Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

– Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
– On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
– Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
– Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

“Kuuntelen kuitenkin myös erittäin mielelläni kuntalaisten mielipiteitä asiassa!”

36. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?
– Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.

– Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
– Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
– Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

“Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.”

Alueiden eriarvoistuminen on ongelma, johon on puututtava. Eriarvoistumisen torjuminen lisää hyvinvointia koko kunnassa.

37. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?
– Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta.

– Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
– Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
– Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.
– Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.

“Pyrin punnitsemaan kaikkia argumentteja mielipidettäni rakentaessani, mutta kun olen tehnyt päätökseni, olen aloitteellinen sen ajamisessa.”

38. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?
– Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.

– Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
– Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
– Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
– Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.

“Päätöksenteko tapahtuu kuitenkin aina tietyissä olosuhteissa, jotka voivat muuttua. Päätöksiä pitää pystyä myös jälkikäteen häpeämättä korjaamaan, jos päätös alkaa vaikuttaa huonolta.”

Perustelut MTV3:n vaalikonevastauksiin

Kolmosella oli joitakin varsin mielenkiintoisia kysymyksiä vaalikoneessaan. Tästä löydät perustellut vastaukseni.

1. Kunta
Helsinki

2. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.
Jossain määrin samaa mieltä.
Kuntatasolla tehdään paljon suoraan ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä.

3. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla.
Samaa mieltä.
Lopetetaan kissan hännän veto kunnan virkamiesten poliittisuudesta tai epäpoliittisuudesta ja valitaan heidät suoraan vaalikauden mittaiseen pestiin.

4. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.
Samaa mieltä.
Hallitus – oppositio -asetelma mahdollistaisi koalitiot vaalien alla ja todella aatteellisen politiikan vaalien jälkeen.

5. Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon.
Eri mieltä.
Kuntaliitokset eivät välttämättä tuo säästöjä, ja kuntaliitoksille onkin oltava muita perusteita kuin säästötavoitteet.

6. Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla.
Täysin samaa mieltä.
Metropolialueella kuntaliitos on mielestäni välttämätön, jotta koko alueen palvelut (esim. joukkoliikenne, asuminen, erikoissairaanhoito) saadaan järjestettyä järkevästi ja demokraattisesti.

7. On parempi turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta.
Samaa mieltä.
Julkiset palvelut on erittäin tärkeää säilyttää laadukkaina.

8. Kunnallisveroani voidaan korottaa jotta palvelut saadaan hoidetuiksi.
Täysin samaa mieltä.
Olen iloinen veronmaksaja.

9. Kunnassani kunnallisvero on liian korkea.
Eri mieltä.

10. Kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä.
Eri mieltä.
Helsingin vanhustenhoito on hyvällä tolalla, mutta erityisesti kotihoitoa on kehitettävä.

11. Kunnassani pitää nykyistä enemmän yksityistää kunnallisia palveluja.
Eri mieltä.
Yksityistäminen ei ole itseisarvo, ja siihen on ryhdyttävä vain, jos palveluiden tuottaminen kunnan omana toimintana ei kerta kaikkiaan onnistu.

12. Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani julkiset terveydenhoitopalvelut.
Ei samaa eikä eri mieltä.
Julkisten terveyspalveluiden olisi oltava vähintään yhtä tasokkaita kuin yksityisten.

13. Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen.
Eri mieltä.
Vihreät tekivät juuri hartiavoimin töitä sen eteen, että terveyskeskusmaksut päätettiin poistaa. Ei missään nimessä lisätä niitä takaisin! Palveluiden turvaamiseksi korotan mieluummin veroja kuin palvelumaksuja.

14. Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta.
Samaa mieltä.
Maksuton päivähoito on tasa-arvokysymys!

15. Kunnassani on panostettu liikaa urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen.
Eri mieltä.
Voiko kulttuuriin ja liikuntaan panostaa liikaa?

16. Kirjastopalvelujen täytyy säilyä maksuttomina.
Täysin samaa mieltä.
Ehdottomasti!

17. Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja maksuttomiksi.
Jonkin verran samaa mieltä.

18. Koulujen opetusryhmäkoot tulee rajoittaa alle 30 oppilaaseen.
Täysin samaa mieltä.
Tämä on tärkeää opetusryhmien toimivuuden ja opettajien jaksamisen kannalta.

19. Kuntani on turvallinen paikka elää.
Samaa mieltä.
Suhteellisen turvallisin mielin täällä saa elellä. Katujen ja puistojen turvallisuuteen pimeän aikaan tulisi tosin kiinnittää lisää huomiota.

20. Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja harrastuksellisen kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä.
Samaa mieltä.
Tykkään Helsingistä, täällä saan toteuttaa itseäni!

21. Kunnassani on liikaa maahanmuuttajia.
Täysin eri mieltä.
Mahdollisesti täällä on kuitenkin liikaa ahdasmielisiä kantasuomalaisia. 

22. Maahanmuuttajia olisi hyvä olla tasaisesti kaikkialla Suomessa.
Eri mieltä.
Kaikilla kunnilla ei ole samanlaisia resursseja kotouttamiseen. Suurempien kaupunkien maahanmuuttajayhteisöt ovat sitä paitsi voimavara sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille.

23. Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Täysin samaa mieltä.
Ympäristö ei ole luksusta, jota voi ostaa parempina aikoina, vaan selviytymisemme elinehto.

24. Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani.
Jonkin verran eri mieltä.

25. Opettajien tulisi saada käyttää fyysistä voimaa kurin palauttamiseksi, muutenkin kuin uhkaavissa tilanteissa tai oppilaan poistamiseksi luokasta.
Täysin eri mieltä.
Lasten fyysinen kurittaminen on lainvastaista.

26. Pidän vapaa-aikaa ja perhettä työuraa tärkeämpänä.
Samaa mieltä.
Olen kunnianhimoinen työuran suhteen, mutta lopulta läheiset ovat se voimavara, joka auttaa jaksamaan.

27. Uskon Jumalaan tai korkeampaan voimaan.
Täysin eri mieltä.

28. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä pitää saada laulaa uskonnollisia lauluja (Enkeli taivaan, suvivirsi, jne.) ja esittää uskonnollisia kuvaelmia.
Täysin eri mieltä.
Uskonnolla ei tule olla mitään roolia koulutusjärjestelmässämme. Uskonnon opetus on korvattava tunnustuksettomalla, kaikille yhteisellä katsomusaineella.

29. Harrastan liikuntaa
Ei samaa eikä eri mieltä.

30. Luen kirjallisuutta
Samaa mieltä.

31. Pelaan tietokone- tai konsolipelejä
Eri mieltä.

32. Viihdyn ulkona ravintoloissa ja baareissa
Jonkin verran samaa mieltä.

33. Käyn lavatansseissa
Eri mieltä.

34. Käyn teatterissa
Jonkin verran samaa mieltä.

35. Käyn oopperassa
Jonkin verran samaa mieltä.

36. Sosiaalinen media on tärkeä osa elämääni.
Samaa mieltä.
Taidan harrastaa enimmäkseen järjestötoimintaa.

37. Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa.
Eri mieltä.
Ei elämä minusta mene vaikeampaan suuntaan, mutta elämänhallintaan liittyvät taidot muuttuvat.

38. Holhoaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään.
Eri mieltä.
Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat valtavasti ihmisten mahdollisuuksiin elää hyvää elämää. Kyllä yhteiskunnan pitää kantaa vastuu yksilöstä.

39. Uskon ydinperheeseen.
Täysin eri mieltä.
Omalla kohdallani en, mutta jokainen on vapaa elämään elämänsä kuten itselleen parhaaksi näkee. Ydinperhe ei kuitenkaan saa olla mikään kaikkea määrittävä normi, jota vasten muita elämäntapoja arvotetaan.

Vastaukseni Helsingin uutisten vaalikoneeseen

Helsingin uutisten koneessa vastaus valitaan “eri mieltä – samaa mieltä” -akselilta niin, että kymmenen skaalalla eri mieltä on 1/10 ja samaa mieltä 10/10. Tässä omat vastaukseni.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Eri mieltä. (2/10)

Päivähoitojärjestelmä on tärkeä sukupuolten tasa-arvon mahdollistaja. Päivähoidon tulee olla kaikkien saavutettavissa.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla

Samaa mieltä (7/10)

Tässä on kysymys yhdenvertaisuudesta: vanhuksillakin on oikeus ihmisarvoiseen elämään.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Eri mieltä. (3/10)

Kielen opiskelun ei tule olla sosiaaliturvan ehto, mutta siihen tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille maahanmuuttajille, myös esim. työssä käyville.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Samaa mieltä (9/10)

Tervetuloa! Monimuotoisessa Helsingissä on tilaa kaikille.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Eri mieltä (2/10)

Tämä on keinotekoista pakkotyöllistämistä, mikä ei välttämättä ole kenenkään etu. Parempiin tuloksiin päästään tukemalla työpaikkojen syntyä ja lisäämällä mahdollisuuksia työttömyyskorvauksella opiskeluun.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Samaa mieltä (8/10)

Pidän todella paljon ajatuksesta ilmaisesta joukkoliikenteestä. Vähintään joukkoliikenteen pitäisi olla merkittävästi edullisin liikkumismuoto ja kaikkien ulottuvilla.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Eri mieltä (2/10)

Kunnan on näytettävä esimerkkiä eettisenä ja vastuunsa kantavana työnantajana. Sitä paitsi tämä on tasa-arvokysymys – erityisesti alemmilla koulutusasteilla suurin osa opettajista on naisia.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Samaa mieltä (6/10)

Periaatteessa kaupungin pitäisi tuottaa terveyspalvelut itse. Kuitenkin osa niistä on järkevämpää tuottaa ostopalveluna. Palveluiden tuottaja voisi kuitenkin olla myös kansalaisjärjestö tai sosiaalinen tai yhteiskunnallinen yritys.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Samaa mieltä (7/10)

Kuntaliitosten säästöt jäävät syntymättä, kun hallinto ei supistukaan viiden vuoden irtisanomissuojan vuoksi.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Eri mieltä (2/10)

Ehdotuksessa on hyvätkin puolensa, mutta vastustan silti. Haluan, että kuntalaisten asioista päättävät jatkossakin tavalliset kuntalaiset, eikä politiikan ammattilaisjoukko.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Samaa mieltä (7/10)

Ei ketään saa jättää ulos pakkaseen. Kaikilla on oikeus kattoon pään päällä, yhtä lailla suomalaisilla kuin romanialaisillakin.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

Eri mieltä (3/5)

Koulu on pystyttävä valitsemaan, mutta hyvin perustein. Tällaisia voisivat olla paremmat liikenneyhteydet tai halu pysyä muuton jälkeen samassa koulussa. Koulujen eriytymistä ei tule sallia.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

Eri mieltä (1/10)

Vastustan kotihoidon tukea, joka ei ole onnistunut kannustamaan isiä jäämään kotiin ja vaikeuttaa entisestään naisten työllistymistä ja tasa-arvon toteutumista.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

Eri mieltä (1/10)

Politiikalla on puututtava koko asuinalueen stratifikaatioon eli kerrostuneisuuteen, ei yksittäisen koulun tai päiväkodin. Tarvittaessa luokissa voi käyttää apuna maahanmuuton pienryhmäopettajia.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

Eri mieltä (1/10)

Helsingin kansainvälistä vetovoimaa on kyllä syytä pohtia ja kehittää, mutta tätä on tehtävä osallistavammalla ja taloudellisesti järkevämmällä tavalla.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.

Eri mieltä (3/10)

Lähipalvelut on tärkeää säilyttää, mutta ne voi toteuttaa myös innovatiivisesti: lähikirjasto voi olla kirjastoauto tai itsepalvelukirjasto.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.

Eri mieltä (4/10)

Terveyspalveluidenkin tulisi olla lähipalvelu, mutta asiointia helpottaa myös se, että monet palvelut saa samalta luukulta.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Samaa mieltä (9/10)

Kaupungin vuokrarakentamista on ehdottomasti lisättävä. Kaupungin on pystyttävä takaamaan kaikille kohtuuhintainen asuminen, ja vuokralla asumisen pitäisi olla nykyistä edullisempaa suhteessa omistusasumiseen.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Samaa mieltä (9/10)

Lisäksi yksityisautoilua voidaan hillitä ruuhkamaksuilla, vähentämällä autopaikkoja asuntorakentamisen yhteydestä sekä kehittämällä joukkoliikennettä ja laskemalla sen hintaa.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena

Samaa mieltä (9/10)

Tämä on välttämätöntä, jotta asuntotuotantoa, joukkoliikennettä ja sairaanhoitopalveluita voidaan kehittää demokraattisesti valituissa päätöksentekoelimissä. Demokratian lisäämisen on kuitenkin kuljettava käsi kädessä kuntaliitosten kanssa. Ks. lisää blogikirjoituksestani.