Vastaukseni eläinpoliittiseen vaalikoneeseen

Eläinsuojeluliitto Animalia sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat avanneet vaalikoneen, jossa järjestöt selvittävät kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä eläinsuojeluun sekä eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tässä omat vastaukseni.

Kysymys 1

Kasvisten osuuden lisääminen kunnan ruokahankinnoissa vaikuttaa monin tavoin positiivisesti: se edistää kunnan tavoitetta vähentää hiilidioksidipäästöjä, sillä voidaan vähentää tuotantoeläinten määrää, se edistää kuntalaisten terveyttä ja sen avulla voidaan vähentää ruokaan kuluvia menoja.

Kasvisperäisen ruuan osuutta tulee kasvattaa ja lihan osuutta vähentää kunnan julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi oppilaitosten ruokailuissa.

“Lähes täysin samaa mieltä.

Olen ollut kasvissyöjä 13 vuotta, joten katson, että lihansyöntiä voitaisiin vähentää paljonkin. Tässä julkisella sektorilla on mielestäni suunnannäyttäjän vastuu. En kuitenkaan toivo mitään kasvis- ja lihansyöjien vastakkainasettelua, vaan kasvissyöntiä voidaan ja pitää lisätä asteittain. Lihansyönnin vähentäminen on tarpeen, mutta satunnaisesta herkuttelusta ei ole pakko kokonaan luopua :)”

Kysymys 2

Tämänhetkiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että eettisen elintarviketuotannon keskeinen tekijä on tuotantoeläinten hyvinvointi. Hallitusohjelmassa tähdätään myös luomutuotteiden osuuden kasvattamiseen julkisissa hankinnoissa. Kunnat ovat avainasemassa tämän lupauksen lunastamisessa. Luomutuotteita hankkimalla voi usein tukea myös lähiruuan tuottajia.

Luomutuotteiden osuutta tulee kasvattaa julkisissa hankinnoissa eläinperäisiä tuotteita ostettaessa.

“Täysin samaa mieltä.

Aivan ehdoton vaatimus julkisen sektorin hankinnoille pitäisi olla niiden eettisyys, eikä elintarviketuotanto tee tässä poikkeusta. Luomutuotteiden tarjonta on jatkuvasti lisääntynyt, ja kysynnän kasvaessa lisääntyisi edelleen, jolloin myös valikoima laajenee.”

Kysymys 3

Kunnilla on velvollisuus järjestää kunnan alueelta kiinniotettujen löytöeläinten hoito 15 vuorokaudeksi. Kunta tekee itsenäisesti päätökset siitä, keneltä se ostaa lain vaatiman löytöeläinten hoidon. Kunnat eivät aina järjestä löytöeläintoiminnasta kilpailutusta eikä tarjouksen jättäjältä edellytetä perusteluita eläinten pito-olosuhteista tai löytöeläintalon henkilökunnan ammattitaidosta.

Löytöeläinpalvelujen kilpailutuksessa tulee ottaa hinnan rinnalle tärkeimmiksi kilpailukriteereiksi löytöeläintalon henkilökunnan ammattitaito sekä sellaiset eläinten pito-olosuhteet, jotka selkeästi lisäävät eläinten hyvinvointia.

“Samaa mieltä.

Kaikessa kilpailutuksessa laatukriteerien painoarvoa pitäisi lisätä hintakriteeriin nähden, jotta eettisempien vaihtoehtojen suosiminen olisi helpompaa. Ehkä löytöeläinpalvelut voisivat olla yksi sellainen palvelu, jonka tarjoaisi kansalaisjärjestö tai sosiaalinen tai yhteiskunnallinen yritys.”

Kysymys 4

Valtio on varannut eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi lisärahoitusta valvontaeläinlääkäreiden virkojen perustamiseen. Valvontaeläinlääkäreiden toimenkuvaan kuuluu mm. eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta sekä alkutuotannon hygieniavalvonta.

Jokaisen Suomen kunnan tai kaupungin tulee perustaa valvontaeläinlääkärin virka yksin tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

“Lähes täysin samaa mieltä.

Eläinten hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys monessakaan paikassa.”

Advertisements