Tehdään Helsingistä demokraattisempi, tasa-arvoisempi ja sateenkaariystävällisempi!

Huomisissa kunnallisvaaleissa ratkaistaan Helsingin tulevat päättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ei ole ollenkaan sama, keitä valtuustoon pääsee, sillä eri puolueilla ja ehdokkailla on hyvin erilaisia painotuksia. Äänestämättä ei myöskään kannata jättää – joku muu kyllä aina käyttää sitä valtaa, jonka nukkuvien puolueeseen kuuluva jättää käyttämättä. Vihreät puhuvat lähipalveluiden, luonnon, halpojen vuokra-asuntojen ja joukkoliikenteen puolesta.

Continue reading “Tehdään Helsingistä demokraattisempi, tasa-arvoisempi ja sateenkaariystävällisempi!”

Nuoret mukaan päätöksentekoon!

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO julkaisi tänään kunnallisdemokratian pelastuspaketin. Kahtatoista teesiä on tänään naulattu kaupungintalojen oviin ympäri Suomea.

Olen todella ilahtunut siitä, että ViNOn mielestä demokratia kaipaa pelastamista. Omista vaaliteemoistani löytyy aivan samoja asioita, kuten lautakuntien avoimuus, avoin tieto, kaupunkilaisten ottaminen mukaan päätöksenteon valmisteluun sekä kaksiportainen päätöksentekomalli, jossa alueellisella tasolla päätetään kaavoituksesta, julkisesta liikenteestä ja terveydenhoidosta ja paikallistasolla lähikaavoituksesta, puistoista, kouluista ja muista lähipalveluista.

ViNO nostaa myös esille lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet politiikassa. Tämä on mielestäni tärkeä asia. Helsingissä ei tällä hetkellä ole nuorisovaltuustoa. Nuorisovaltuustoihin ja niiden vaikuttavuuteen liittyy kyllä monia ongelmia: niiden ei nähdä antavan mahdollisuuksia todelliseen kuulluksi tulemiseen ja vaikuttamiseen, vaan valtuustot muuttuvat helposti näennäisen kuulemisen paikoiksi. Nuorisovaltuustolta kysytään mielipidettä ja tehdään sitten kuitenkin ihan niin kuin tykätään, riippumatta nuorten mielipiteestä.

Nuorisovaltuustojen ongelmat eivät voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, ettei nuoria kuulla lainkaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja sen valmisteluun on lisättävä. Äänestysikäraja on laskettava kunnallisvaaleissa 16 vuoteen. Nuorilla on oltava aito vaikutusmahdollisuus. Ei riitä, että kerran vuodessa kysytään nuorten mielipidettä skeittirampista.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamisen voi kukin äänioikeutettu aloittaa keskiviikkona 17.10., kun ennakkoäänestys kunnallisvaaleissa alkaa. Käytä siis ääntäsi, ja äänestä nuorta!

Vastaukseni YLEn vaalikoneeseen

1. Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Julkisen terveydenhuollon tulee olla mahdollisimman edullista. Päätös luopua terveyskeskusmaksuista Helsingissä on hyvä.”

2. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Laitoshoito ei voi kuitenkaan olla ainoa vaihtoehto, vaan myös kotihoidon on oltava mahdollista.”

3. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Yksityistäminen ei ole itseisarvo, ja siihen on ryhdyttävä vain, jos palveluiden tuottaminen kunnan omana toimintana ei kerta kaikkiaan onnistu.”

4. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

Täysin eri mieltä.

“Vihreät tekivät juuri hartiavoimin töitä sen eteen, että terveyskeskusmaksut päätettiin poistaa. Ei missään nimessä lisätä niitä takaisin! Palveluiden turvaamiseksi korotan mieluummin veroja kuin palvelumaksuja.”

5. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.
– sosiaalitoimen palveluihin
– lasten päivähoitoon
– vanhusten hoitoon
– kouluihin
– hoitohenkilökunnan palkkoihin
– terveyskeskuksiin
– erikoissairaanhoitoon

Kouluihin, hoitohenkilökunnan palkkoihin.

“Koulutus vaikuttaa lapsen koko loppuelämään ja on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä. Opettajia on tuettava palkkaamalla enemmän esimerkiksi koulunkäyntiavustajia. Hoitohenkilökunta taas työskentelee edelleen alimitoitetulla palkalla. Naisvaltaisella alalla kyse on myös tasa-arvosta.”

6. Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

Jokseenkin eri mieltä.

“Ei ketään saa jättää ulos pakkaseen. Kaikilla on oikeus peruspalveluihin ja kattoon pään päällä, yhtä lailla suomalaisilla kuin romanialaisillakin.”

7. Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

Täysin eri mieltä.

“Koulujen lakkauttamisessa on otettava ensisijaisesti huomioon mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen ja oppilaiden viihtyvyys. Säästönäkökulmat ovat toissijaisia.”

8. Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

Jokseenkin eri mieltä.

9. Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

Täysin eri mieltä.

“Politiikalla on puututtava koko asuinalueen eriytymiseen, ei yksittäisen koulun tai päiväkodin. Tarvittaessa luokissa voi käyttää apuna maahanmuuton pienryhmäopettajia.”

10. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

Täysin samaa mieltä.

“Helsingillä on hyvät mahdollisuudet maahanmuttajien kotouttamiseen. Maahanmuuttajayhteisöt ovat voimavara sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille.”

11. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

Täysin eri mieltä.

“Oikeus päivähoitoon on tasa-arvokysymys.”

12. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Lasten ja nuorten syrjäytyminen on vakava ja kauaskantoinen yhteiskunnallinen ongelma, johon tulisi ilman muuta kiinnittää lisää huomiota.”

13. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

Jokseenkin eri mieltä.

“Harva ryhtyy sosiaalihuollon asiakkaaksi vapaaehtoisesti, sosiaalinen stigma on niin suuri. Päinvastoin, kynnystä hakea apua tarvittaessa olisi madallettava.”

14. Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

Jokseenkin eri mieltä.

“Guggenheimista päätettiin jo. Keskustellaan mieluummin yhdessä siitä, mitä tilalle! Katajanokan tonttiin voisi soveltaa osallistavaa budjetointia, jossa kuntalaiset voivat vapaasti tehdä ehdotuksia tontin käytöstä ja päättää itse, mikä ehdotuksista toteutetaan.”

15. Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

Täysin samaa mieltä.

“Kohtuuhintainen asuminen on yksi pääkaupunkiseudun vaikeimmista kunnallisista kysymyksistä, joka on ratkaistava, vaikka pakolla.”

16. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Täysin samaa mieltä.

“Kaikkialla tulee olla mahdollisuus jätteiden lajitteluun.”

17. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Liikennettä on kehitettävä julkisen ja kevyen liikenteen ehdoin, joten erityisesti näiden väylien kunnossapitoon on panostettava.”

18. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Täysin eri mieltä.

“Ympäristö ei ole luksusta, jota voi ostaa parempina aikoina, vaan selviytymisemme elinehto.”

19. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

Täysin samaa mieltä.

“Jos palveluiden turvaamiseksi on korotettava verotusta, kiinteistöveron korottaminen on parempi vaihtoehto kuin kunnallisveron nosto.”

20. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Täysin samaa mieltä.

“Ruuhkamaksut ovat hyvä tapa vähentää yksityisautoilua ja siirtää liikenteen kehittämisen painopistettä julkisiin ja kevyeen liikenteeseen.”

21. Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

Täysin samaa mieltä.

“Kaupunkirakenteen tiivistäminen on edelleen mahdollista Helsingissä. Tiivis rakentaminen mahdollistaa paremmat palvelut ja julkisen liikenteen. Viheralueita ei kuitenkaan pidä rakentaa, vaan tonttimaa on löydettävä muualta.”

22. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

Täysin samaa mieltä.

“Helsingin kokoisessa kunnassa kaupunginvaltuusto on jo aika kaukainen asia kuntalaiselle. Helsinkiin onkin saatava kaupunginosavaltuustoja päättämään lähipalveluista ja seudullinen, demokraattinen päätöksentekoelin vastaamaan koko metropolialueen palveluista.”

23. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

Jokseenkin samaa mieltä.

“Joukkoliikenteen pitää olla niin edullista, että se kannattaa aina yksityisautoiluun verrattuna.”

24. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

Täysin samaa mieltä.

“Kaupunkiliikennettä on kehitettävä joukko- ja kevyen liikenteen lähtökohdista. Pyöräily on edullinen ja terveellinen tapa liikkua!”

25. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.
– asunnottomien yömaja

– huumeruiskujen vaihtopiste
– turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
– ongelmanuorten hoitokoti
– päihtyneiden katkaisuasema

Asunnottomien yömaja.

“Kaikki voivat tulla naapuriini, mutta asunto on perusoikeus, jonka on toteuduttava ihan kaikkien kohdalla.”

26. Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

Täysin samaa mieltä.

“Uusia hallintohimmeleitä ei enää tarvita. Metropolialuehallinnolla on oltava selkeä päätösvalta tietyissä asioissa ja budjettivaltaa. Se on valittava suoralla kansanvaalilla.”

27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Kannatan metropolialueen kuntaliitosta, mutta kannatan myös suoran demokratian lisäämistä ja kuntalaisten oikeutta päättää tärkeiksi katsomistaan asioista suoralla, sitovalla kansanäänestyksellä.”

28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Täysin samaa mieltä.

“Tämä on hyvä keino sitouttaa nuoria oman kotikuntansa asioihin. Nykyisin todellinen äänestysikäraja kuntavaaleissa kipuaa yli 20 vuoden, kun vaaleja järjestetään vain joka neljäs vuosi.”

29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.
– karsittava palveluja

– korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
– korotettava veroja
– myytävä kunnan omaisuutta
– kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
– otettava lisää velkaa

Korotettava veroja, kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja.

“Palveluiden turvaamiseksi veronkorotukset ovat tasa-arvoisempi keino kuin palvelumaksujen korotus. Yritystoiminnan tukeminen on hyvä keino luoda työpaikkoja ja hyvinvointia.”

30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

Jokseenkin eri mieltä.

“Korotan mieluummin veroja kuin palvelumaksuja.”

31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Jokseenkin samaa mieltä.

“On tärkeää varmistaa, että kunnallisvaaleissa ehdolle asettuneella on myös aikaa hoitaa luottamustehtävänsä ja ettei päätöksenteko keskity liikaa.”

32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

Jokseenkin samaa mieltä.

“Kuntaliitoksien säästöt jäävät nykyjärjestelmällä vähäisiksi. Toisaalta irtisanomissuojan lyhentäminen lisää kuntaliitosten negatiivisia seurauksia.”

33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

Jokseenkin eri mieltä.

“Kunta on suuri työnantaja, ja todella moni on kunnan palkkalistoilla. Kunnan työntekijällä saattaa olla se paras asiantuntemus jonkin asian kehittämiseen. Toisaalta asiaa valmisteleva virkamies ei voi olla päättämässä samasta asiasta.”

34. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?
– leikkaan lapsilta

– leikkaan vanhuksilta
– yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin
– on säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista

On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

“Säästetään mieluummin jostain muualta, vaikkapa järjettömistä ohjelmistolisensseistä tai muista it-hankinnoista.”

35. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?
– Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

– Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
– On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
– Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
– Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

“Kuuntelen kuitenkin myös erittäin mielelläni kuntalaisten mielipiteitä asiassa!”

36. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?
– Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.

– Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
– Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
– Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

“Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.”

Alueiden eriarvoistuminen on ongelma, johon on puututtava. Eriarvoistumisen torjuminen lisää hyvinvointia koko kunnassa.

37. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?
– Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta.

– Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
– Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
– Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.
– Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.

“Pyrin punnitsemaan kaikkia argumentteja mielipidettäni rakentaessani, mutta kun olen tehnyt päätökseni, olen aloitteellinen sen ajamisessa.”

38. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?
– Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.

– Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
– Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
– Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
– Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.

“Päätöksenteko tapahtuu kuitenkin aina tietyissä olosuhteissa, jotka voivat muuttua. Päätöksiä pitää pystyä myös jälkikäteen häpeämättä korjaamaan, jos päätös alkaa vaikuttaa huonolta.”

Vastaukseni Helsingin uutisten vaalikoneeseen

Helsingin uutisten koneessa vastaus valitaan “eri mieltä – samaa mieltä” -akselilta niin, että kymmenen skaalalla eri mieltä on 1/10 ja samaa mieltä 10/10. Tässä omat vastaukseni.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Eri mieltä. (2/10)

Päivähoitojärjestelmä on tärkeä sukupuolten tasa-arvon mahdollistaja. Päivähoidon tulee olla kaikkien saavutettavissa.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla

Samaa mieltä (7/10)

Tässä on kysymys yhdenvertaisuudesta: vanhuksillakin on oikeus ihmisarvoiseen elämään.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Eri mieltä. (3/10)

Kielen opiskelun ei tule olla sosiaaliturvan ehto, mutta siihen tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille maahanmuuttajille, myös esim. työssä käyville.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Samaa mieltä (9/10)

Tervetuloa! Monimuotoisessa Helsingissä on tilaa kaikille.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Eri mieltä (2/10)

Tämä on keinotekoista pakkotyöllistämistä, mikä ei välttämättä ole kenenkään etu. Parempiin tuloksiin päästään tukemalla työpaikkojen syntyä ja lisäämällä mahdollisuuksia työttömyyskorvauksella opiskeluun.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Samaa mieltä (8/10)

Pidän todella paljon ajatuksesta ilmaisesta joukkoliikenteestä. Vähintään joukkoliikenteen pitäisi olla merkittävästi edullisin liikkumismuoto ja kaikkien ulottuvilla.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Eri mieltä (2/10)

Kunnan on näytettävä esimerkkiä eettisenä ja vastuunsa kantavana työnantajana. Sitä paitsi tämä on tasa-arvokysymys – erityisesti alemmilla koulutusasteilla suurin osa opettajista on naisia.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Samaa mieltä (6/10)

Periaatteessa kaupungin pitäisi tuottaa terveyspalvelut itse. Kuitenkin osa niistä on järkevämpää tuottaa ostopalveluna. Palveluiden tuottaja voisi kuitenkin olla myös kansalaisjärjestö tai sosiaalinen tai yhteiskunnallinen yritys.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Samaa mieltä (7/10)

Kuntaliitosten säästöt jäävät syntymättä, kun hallinto ei supistukaan viiden vuoden irtisanomissuojan vuoksi.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Eri mieltä (2/10)

Ehdotuksessa on hyvätkin puolensa, mutta vastustan silti. Haluan, että kuntalaisten asioista päättävät jatkossakin tavalliset kuntalaiset, eikä politiikan ammattilaisjoukko.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Samaa mieltä (7/10)

Ei ketään saa jättää ulos pakkaseen. Kaikilla on oikeus kattoon pään päällä, yhtä lailla suomalaisilla kuin romanialaisillakin.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

Eri mieltä (3/5)

Koulu on pystyttävä valitsemaan, mutta hyvin perustein. Tällaisia voisivat olla paremmat liikenneyhteydet tai halu pysyä muuton jälkeen samassa koulussa. Koulujen eriytymistä ei tule sallia.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

Eri mieltä (1/10)

Vastustan kotihoidon tukea, joka ei ole onnistunut kannustamaan isiä jäämään kotiin ja vaikeuttaa entisestään naisten työllistymistä ja tasa-arvon toteutumista.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

Eri mieltä (1/10)

Politiikalla on puututtava koko asuinalueen stratifikaatioon eli kerrostuneisuuteen, ei yksittäisen koulun tai päiväkodin. Tarvittaessa luokissa voi käyttää apuna maahanmuuton pienryhmäopettajia.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

Eri mieltä (1/10)

Helsingin kansainvälistä vetovoimaa on kyllä syytä pohtia ja kehittää, mutta tätä on tehtävä osallistavammalla ja taloudellisesti järkevämmällä tavalla.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.

Eri mieltä (3/10)

Lähipalvelut on tärkeää säilyttää, mutta ne voi toteuttaa myös innovatiivisesti: lähikirjasto voi olla kirjastoauto tai itsepalvelukirjasto.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.

Eri mieltä (4/10)

Terveyspalveluidenkin tulisi olla lähipalvelu, mutta asiointia helpottaa myös se, että monet palvelut saa samalta luukulta.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Samaa mieltä (9/10)

Kaupungin vuokrarakentamista on ehdottomasti lisättävä. Kaupungin on pystyttävä takaamaan kaikille kohtuuhintainen asuminen, ja vuokralla asumisen pitäisi olla nykyistä edullisempaa suhteessa omistusasumiseen.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Samaa mieltä (9/10)

Lisäksi yksityisautoilua voidaan hillitä ruuhkamaksuilla, vähentämällä autopaikkoja asuntorakentamisen yhteydestä sekä kehittämällä joukkoliikennettä ja laskemalla sen hintaa.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena

Samaa mieltä (9/10)

Tämä on välttämätöntä, jotta asuntotuotantoa, joukkoliikennettä ja sairaanhoitopalveluita voidaan kehittää demokraattisesti valituissa päätöksentekoelimissä. Demokratian lisäämisen on kuitenkin kuljettava käsi kädessä kuntaliitosten kanssa. Ks. lisää blogikirjoituksestani.

Valta kansalle! Demokraattisemman Helsingin puolesta

Yhtenä vaaliteemanani kunnallisvaaleissa on demokratia. Mitä se oikein tarkoittaa? Helsingin vihreiden yhteiset demokratiatavoitteet löytyvät vaaliohjelmastamme, ja Ville Ylikahri esittelee niitä sekä ajatuspaja Vision tänään julkaisemia seitsemää teesiä lähidemokratian parantamiseksi Helsingin vihreiden blogissa. Tässä blogauksessa avaan omia henkilökohtaisia tavoitteitani demokratian osalta:

1. Kuntalaisaloitteet virkamiesvalmisteluun

Minulla on unelma. Haluaisin, että kuntalaisten tekemät aloitteet otettaisiin virkamiesten valmisteltaviksi. Monissa aloitteissa on hyvä idea, mutta muotoseikkojen takia aloite ei kelpaa sellaisenaan valtuuston käsittelyyn. Virkamiehet voisivat yhteistyössä aloitteentekijän kanssa hioa aloitteen muodollisesti ja sisällöllisesti sellaiseksi, että sen voisi oikeasti hyväksyä. Ja muuten, aloitteet on käsiteltävä valtuustossa useammin kuin kerran vuodessa!

2. Lautakunnat avoimiksi

Lautakunnat ovat se paikka, jossa kompromissit ja päätösesitykset syntyvät. Siksi nimenomaan lautakuntien kokousten on oltava avoimia kaikille. Avoimuus voi tarkoittaa vaikkapa kokouksen striimaamista netissä kaupunkilaisten kommentointimahdollisuudella.

3. Vapaata tilaa tarvitaan

Vapaa tila ei ole pelkästään ilmaista hengailutilaa. Se on tärkeä edellytys kuntalaisten aktiivisuudelle ja osallistumiselle. Ilman vapaata tilaa ja mahdollisuuksia ottaa tila haltuun pihakirppikset ja ravintolapäivät olisivat mahdottomia. Osallisuus, yhteisöllisyys ja tekemällä vaikuttaminen kiinnostavat kyllä kuntalaisia, ja silloin tekeminen on mahdollistettava, ei estettävä. Vapaa tila on toimivan demokratian perusedellytys!

4. Tieto kuuluu kaikille

Kunnat tuottavat verovaroilla valtavasti tietoa, joka ei kuitenkaan ole vapaasti kuntalaisten käytettävissä. Samalla kuntalaisten rahoja syydetään huikeisiin ohjelmistolisenssimaksuihin, vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmat olisivat ilmaisia. Asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta tuotettu tieto on niin hankala löytää, että ainoastaan politiikan ammattilaiset kykenevät sitä hyödyntämään. Tämän kaiken on muututtava. Haluan, että tutkimustieto on vapaasti kaikkien käytettävissä, että avoimen lähdekoodin ohjelmia suositaan ja että valmistelussa olevien asioiden etenemisestä voisi tilata sähköpostiin tiedotteita aihepiireittäin.

5. Demokraattinen päätöksenteko kaikille tasoille

Kunnan pitäisi olla äänestäjää kaikkein lähinnä oleva päätöksentekotaso, mutta Helsingin kokoisessa kunnassa kaupunginvaltuusto on jo aika kaukainen asia kuntalaiselle. Lisäksi valtuuston yläpuolella on vielä kuntarajat ylittävistä palveluista (mm. joukkoliikenne, sairaanhoito) päättäviä seudullisia elimiä, joita ei kuitenkaan ole valittu suoralla kansanvaalilla. Helsinkiin onkin saatava kaupunginosavaltuustoja päättämään lähipalveluista ja seudullinen, demokraattinen päätöksentekoelin vastaamaan koko metropolialueen palveluista. Tämä voi toteutua joko kuntaliitoksin tai muilla keinoin – pääasia, että demokratia toteutuu.

Aiemmin demokratiasta tässä blogissa: https://merjakahkonen.wordpress.com/2012/08/06/demokratia-kaipaa-uusia-keinoja/