Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin tänään Helsingin Sanomissa:
Hannasofia Hardwick kritisoi (HS Mielipide 19.4.) Akavan ehdottamia sukupuolikiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin. Hänen mielestään kiintiönaisia ei valittaisi ansioidensa vaan sukupuolen perusteella. Hardwick ei näytä huomaavan, että näin on tapahtunut jo hallituksissa istuvien miesten kohdalla.
Pörssiyhtiöiden hallitukset koostuvat hyvä veli -verkostoista, joihin vallassa olevat keski-ikäiset miehet valitsevat toisia keski-ikäisiä miehiä. Ei siksi, että miehet ovat naisia pätevämpiä tai ansioituneempia, vaan koska sulle-mulle-järjestelmä hyödyttää molempia osapuolia, kuten viimeaikaiset Finnairin ja Ilmarisen lehmänkaupat osoittavat.
Tälläkin hetkellä pörssiyhtiöiden hallitusvalinnat perustuvat siis kaikkeen muuhun kuin osaamiseen, mutta järjestelmä suosii miehiä eikä naisia.
Naiset jäävät edelleen rannalle, vaikka olisivat kuinka korkeasti koulutettuja tahansa: vuonna 2010 valmistuneista tohtoreista naisia on 53 prosenttia, mutta pörssiyhtiöiden hallituksissa heitä on vain 18 prosenttia.
Tämä rakenteellinen epätasa-arvo ei poistu ilman kiintiöitä. On erityisen surullista kuulla naisen puolustavan vallitsevaa sortoa ja näin pönkittävän lasikattoa sekä itselleen että muille naisille.
Sanot: “53 % valmistuneista tohtoreista on naisia.” Kuinka paljon pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä pitää mielestäsi olla tohtoreita? Onko mielestäsi sama, minkä alan tohtoreita he ovat? Miten taidehistorian tohtoritutkinto pätevöittää istumaan pörssiyhtiön hallituksessa? Paitsi ehkä Marimekossa, mutta sielläkään heitä ei näy, vaikka Marimekon omistaa nainen. Onko sinulla todella tietoa, että kaikkien pörssiyhtiöiden hallitukset ovat epäpäteviä kuin se, että ex. valtionyhtiöiden hallitukset näyttävät toimivan puoluepoliittisten voimatekijöiden mukaan. Kun Heiidi Hautala erotti Finnairin hallituksen, hän erotti 2 miestä ja 3 naista. Miksi naiset eivät olleetkaan Finnairin hallituksen pelastus? Ymmäärrätkö mistä kirjoitat, kun haukut Finnairin hallitusta? Siellähän lasikatto oli särkynyt aikapäiviä sitten.
Juu varmaan noinkin. Toisaalta on niinkin, että johtotason tehtäviin vars. talouden ja hallinnon puolelle hakemuksista ehkä juuri tuo 18 % on naisilta. Mitä tulee hyvä veli -verkostoihin, niin niiden rinnalle on jo täysivaltaisina tulleet hyvä sisar -verkostot. Varsinkin julkiselle sektorille, jonka johtajista jo suurin osa on naisia.
P.S. Finnairin hallituksesta taitaa olla vajaa puolet naisia.
Kun totean, että pörssiyhtiöiden hallituksiin valitaan jäseniä hyvä veli -meiningillä, en toki tarkoita sitä, että näin valitut olisivat automaattisesti epäpäteviä, vaan että pätevyys ei ole ainoa tai tärkein edellytys valintaa tehtäessä. Tohtorintutkinto ei myöskään yksin pätevöitä mihinkään hallitukseen, mutta antaa kuvaa siitä, kuinka korkeasta koulutuksestaan huolimatta naisilla on vaikeuksia edetä urallaan – ja tästä pörssiyhtiöiden hallitukset ovat vain yksi esimerkki. Finnairin hallituksen naisedustus johtuu poliittisesta tahdosta: jo viime hallituskaudella tavoitteena oli, että valtionyhtiöiden hallituksissa on vähintään 40 % molempien sukupuolten edustajia. Tämä, jo luottamuselimissä käytössä oleva kiintiö pitäisi ehdottomasti ulottaa velvoittavana myös valtio-omisteisiin yhtiöihin.
Naisia ehkä hakee johtotason tehtäviin vähemmän, mutta tämä ei minusta todista naisten halusta jäädä mielummin kotiin penskoja paimentamaan (näin et toki väittänytkään), vaan kertoo, että näiden naisten kohdalla lasikatto on tullut vastaan jo aikaisemmin. Julkisella sektorilla samat kiintiöt tietenkin turvaisivat edustuksen myös miehille.
Jep. Mä en kannata kiintiöitä ensisijaisena ratkaisuna, mutta koska pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijakauma ei näköjään muuten muutu, kannatan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden määräaikaista kiintiölainsäädäntöä. Sinä aikana saataisiin toivottavasti toimintakulttuuri muuttumaan ja Pörssiklubien ovet auki myös naisille.
Mutta onko tällä maalla varaa moiseen kikkailuun? Nykyinen systeemi on kuitenkin lähempänä sitä, että parhaat valitaan. Kiintiöt taasen varmistavat sen, että osaamisella ei enää ole niin väliä. Koska kyse on loppuen lopuksi naisten omista valinnoista eikä lasikatosta, ei niitä kiintiöillä muuteta ja tämä tarkoittaisi, että kiintiöt olisivat pysyviä. Se taasen olisi epätasa-arvoista, kun miehiltä odotetaan edelleen omien kykyjensä näyttämistä ja naiset pääsisivät pörssiyhtiöihin vain siksi että ovat naisia.
Minusta ennenmminkin kannattaisi panostaa nuorten syrjäytymisen estämiseen ja erityisesti miesten koulutukseen. Tällä maalla ei oikeasti ole varaa hukata yhtään henkilöä yhteiskunnan ulkopuolelle.